Ruotsalaisyhtye Ghostilta taisin kuulla ensimmäisen biisin vuonna 2010 debyytiltään Opus Eponymous. Jotenkin 70-luvun tyylinen urkurokki yhdistettynä okkultistiseen sanomaan iski välittömästi. Riffithän Ghost on saanut varmaan itse beelsepuupilta, sillä ne ovat niin huikeita, että varmasti Ronnie James Diokin moshailee montun paremmalla puolella. Bändi vaihtoi nimeään Ghost B.C.:ksi jossain vaiheessa, sillä Ghost -nimisiä bändejä on sen verran paljon. Ghostina bändi kuitenkin edelleen tunnetaan.

Ghost on saanut käsittämättömän kovan suosion ensimäisen levyn myötä ja levy levyltä suosio tuntuu vain kasvavan. Mutta toisaalta ei tarvitse liikaa ihmetellä, sillä konsepti nyt vaan toimii. Mikäs sen parempaa kuin salakavalasti paholaisen ilosanoman naamioiminen mainstreamihkorockin vaatteisiin. Jotain mystiikkaa lauluäänessä ja koko köörissä on, kun soittajat ovat ”Nameless Ghouleja”, eikä kukaan laulajaa myöten paljasta identiteettiään. Papa Emeritus mukamas ”vaihtuukin” joka levylle ja nyt taitaa kolmas seuraaja olla jo menossa – kuka näitä laskee.

Kun näin oluen lempparinettikauppani Saveur Bíeren valikoimissa, lisäsin sen viime tilauksessa sen pidempiä miettimättä ostoskoriin. Toivottavasti olut on yhtä hyvää kuin musiikkikin.

Olut on Nils Oscarin panimon toteuttama. Panimo ja ukko on itselleni entuudestaan tuntematon, mutta sivuilta selviää, että 1800-luvulla Nils Oscar Sundberg lähti kotoaan Ruotsista Yhdysvaltoihin opiskelemaan ja sukulaisensa luokse ja tutustui siellä oluenvalmistuksen maailmaan. En ole ihan varma, onko tämä myyttinen Nils Oscar keksitty tarina vai oikea hahmo. Fiilispohja on jotenkin samanlainen kuin esimerkiksi Johan August Sandelsin tarinassa. Varsinainen Nils Oscarin panimo on vuonna 1996 Nyköpingissä toiminnan aloittanut pienpanimo.

Tyyliltään Ghostin Grale on scotch ale, joka on skottilaistyyppinen vahvahko ale, jossa painotetaan mallaspohjaa humaloinnin sijaan. Tässä oluessa on kuitenkin humalapuoltakin mukana, tutuhkot humalat El Dorado, Citra ja Amarillo käytössä. Alkoholiprosentti on 6,66, luonnollisesti.

Skottialet ovat itselleni olleet aina jokseekin haastavia, sillä pidän humaloiduista oluista, sekä kypsyvistä stouteista eniten. Vaikka skottialejakin jonkin verran kypsytellään, makumaailma maltaisuuksineen ja karamellisuuksineen on sen verran haastava, että en ole vielä päässyt kunnolla sisälle, vaikka tyylilajin edustajia on tullutkin maistettua jo melko monta.

Takaetiketti:

Grail [grei-l] from the french graal: A cup of plate that has become the object of many chivarlrous quests.

Grale [grei-l]: A full-bodied Scotch Ale based on 6 malts, 4 hops and brewed to 6,66 % with a distinct hoppy character. Grale offers citrus on the nose, hints of figs and orange on the palate, and pairs nicely with good food, friends and occasional ritual.

Ghost on tunnettu myös bändituotteiden lanseeraamisesta ja oluen lisäksi bändillä on myös oma viini. Alkoholituotteet alkaa olla rokkitähdilläkin jo normisettiä, mutta Ghostin tuotekavalkadista löytyy sellaisiakin arjen piristäjiä kuin brändätty anustappi ja dildo. Mutta nyt oluen pariin.

Olut kaatuu lasiin melkein kertakaadolla jättäen hienostuneen parin sentin vaahdon pintaan. Väri on tummanpunainen, ruskeahko. Tuoksussa on mallasta, paahdetta, toffeeta. Maku on maltainen, tuhti, täyteläinen. Maltaisuus ja katkeruus jää elämään suuhun positiivisesti. Tasapainoinen, hyvin tehty skottiale.

Tyylipuhdas esitys, lempeä mutta kokonainen – kuten musiikkikin.

Muita arvioita:

• Reittausblogi: Olutarvio: Nils Oscar Ghost Grale