Olenkin odottanut lämpimäpiä kelejä, jotta pääsen korkkaamaan jonkun (toivottavasti) hyvän vehnäoluen. Franziskanerit ovat tuttuja, mutta jostain syystä Kristallklar (suom. ”kristallinkirkas”) on mennyt täysin ohi. Alkon valikoimissa tämä on todennäköisesti ollut jo pidempään.

Tänään työnjälkeisellä tuli nautittua tuopillinen perusbulkkia Karjalaa työkaverin kanssa, sekä perusvarmaa Fullersin ESBiä, sillä Pommin valikoima ei ollut Libertine Black Alea kummempaan laajentunutkaan. Maailman vahvinta olutta BrewDogin Sink the Bismarckia heillä kuulemma tosin on, mutta 41% olutta ei viitsi ihan normityöpäivän jälkeen noin vain nautiskella. Enkä tosin tiedä millainen kokemus tulee olemaan, liekö oluesta tietoakaan, mutta odottanee sopivaa hetkeä.

Tämän päivän nautiskeluolueeseen vaikutti tosiaan säätila, sillä lämpimällä ilmalla on ehkä parhainta maailmassa nauttia olusia omalla takaihalla vehreyttä ja aurinkoa ihastellen. Säähän sopii parhaiten raikas olut, joita yleensä vehnäoluet, IPAt ja Pale Alet tuppaavat olemaan.

Franziskaner on yksi vanhimpia panimoita, joiden oluita olen päässyt maistamaan. Panimo on perustettu jo vuonna 1363 Münchenissa. Panimon koko mahtava nimihän on tietysti Spaten-Franziskaner-Löwenbräu-Gruppe. Panimotoiminta varsinaisesti avattiin valtavirralle vasta 1841 vuorille Au:hun Münchenissa. Kuninkaallisen hovin panimomestari Gabriel Siedelmayr osti panimon vuonna 1807 ja 1860-luvulla panimotoiminta siirtyi Joseph Sedlmayrin yksinomistukseen, jonka jälkeen panimo on pyörinyt Sedlmayrin suvun omistuksessa.

Nykyään panimo on yksi Saksan suurimpia ja vuonna 2003 meni sadan miljoonan litran vuosituotannon rajapyykki rikki. Hyviä perinteisiä saksalaisia vehnäoluitahan Franziskanerit ovat, eikä kukaan muu tunnu tekevän yhtä hyvää vehnäolutta kuin saksalaiset.

Ei tarvitse kaataa kuin neljäsosa pullosta niin koko tuoppi on vaahdon peitossa. Vehnikset yleensä kuohuvat paljon. Tämän kohdalla pitää odottaa pidempään, jotta voi kaataa lisää olutta tuoppiin. Väri on mahtavan kirkkaan kellertävä, läpinäkyvä. Tuoksussa raikasta vehreyttä, vehnäisyyttä, jotain hedelmää – kenties ananasta tai persikkaa. Banaanisuus ehkä lähimpänä.

Olut maistuu raikkaalta vehnältä, mutta mukaan puskee pientä banaanisuutta, etäisesti sitruksisuutta. Melko kevyt ja pirtsakka tapaus. Erittäin nautittava vehnis ja sopii loistavasti kesän parveke- tai pihanautiskeluun. Ei parasta vehnää mitä olen maistanut, eikä myöskään parasta Franziskaneria, mutta tässä tapauksessa fiilis ratkaisee ja pihalla tämä on oikein kelpo tapaus. En valita.

Oikein hyvä saksalainen perusvehnä.