Tänäkin vuonna piipahdin Jyväskylän SOPPissa, tosin vain avajaispäivänä. Jälleen kerran oli hieman epävakaa sää, mutta kyllä se aurinkokin kerkesi hieman satamassa lämmittää. Sentään myrskyä ei tullut, kuten viime vuonna, vaikka pilvet olivat kyllä tummat. Tämän vuoden Olutsatama jäi väliin ja vaikka paistattelin sen ajan päivää Pariisissa, vieläkin harmittaa. SOPP ei ole Jyväskylässä yltänyt ihan samalle tasolle. Eikä yltänyt tänäkään vuonna.

Sentään tänä vuonna oli myynnissä Rastalin suunnittelemia neljän desin laseja, viime vuonna en niitä nähnyt. Muotoiltu maistelulasi maksoi tietysti euron enemmän, mutta se ei haitannut. Minulla oli taskussa HBF:n toisena päivänä saamani 2dl maistelulasi, mutta se ei SOPPiin kelvannut. Säännöt ovat sääntöjä, ymmärtäähän tuon.

Alueella oli vähän väkeä kahden aikaan, suorastaan aavemainen tunnelma. Tänä vuonna panimoita oli ainoastaan reilu kymmenen, perus sahtipajojen lisäksi. Melko laiha kattaus ottaen huomioon että näiden isompien kuten Saimaan, Teerenpelin ja Mallaskosken oluista lähes kaikki oli jo aiemmin maistettua. Kuulinkin Hiisin tiskiltä, että johtunee siitä, että Helsingin tapahtuma on tulevalla viikolla. Harmillista, että moni panimo skipannut Jyväskylän tänä vuonna. Ei Fat Lizardia eikä Maistilaa tänä vuonna, eikä muitakaan ihmeellisiä. Ainoa uudempi edustus oli tänä vuonna Lapin Panimo.

Iso-Kallan Panimo Bellywasher, 7,5 % scotch ale

Aloitin summanmutikassa Savon lupauksen, Iso-Kallan tiskiltä. Bellywasher skottialea on ollut Alkonkin hyllyssä, mutta minulla on ollut epäilykseni, enkä ole viitsinyt isoa pulloa ostaa. Mutta nyt kun sai ottaa pienemmän annoksen, otin maistolasiin pari desiä alkajaisiksi. Makea, karamellimaltainen, ihan hyvä. Ei herättänyt oikein mitään ihmeempiä fiiliksiä. Hyvä, että en ostanut isompaa pulloa. Pisteytin 3/5 Untappdissa.

Donut Island I Hop It’s Not A Problem #3, 6,2 % IPA

Seuraavana spottasin Mikon ja Mikan Hiisin/Donutin tiskiltä. Lomakuulumiset ensin, tuttujen olutammattilaisten morjenstus, sitten lasiin I Hop It’s Not A Problem #3, joka jäi Pommin hanasta maistamatta. IHINAP3 on huikea, hedelmäinen india pale ale. Järisyttävää trooppisuutta ja mangoisuutta.

Mangoa ei kuulemma käytetty, mutta laktoosi ja humalalajikkeet tuovat palettiin trooppisuuden mukana mangoista vibaa. Mango sattuu olemaan hedelmäisissä oluissa yksi lempimauistani. Taisinkin Mikolle todeta, että tässä taitaa olla tähän mennessä Donut Islandin paras IPA. Harmi kun näitä ei saa Alkosta, eikä edes kunnolla Jyväskylästä, vaan ainoastaan etelänpään ravintoloista. 4.5/5 paukahti. Untappdiin.

Panimo Hiisi Itse, 6% sour ale

Kun kerran Hiisin tiskille oltiin linnoittauduttu, nappasin seuraavaksi Itse-nimisen sour alen. Kyseessä on Hiisin viidessadas olut. Aivan mielettömän muikea, kipakka sour. Bretta tuo tähän vielä normaalia enemmän muikeutta. Lajikkeena ei ole se perus tallimainen, vaan se toinen, jonka nimen jo unohdin. Karviaismarjat tuovat oman lisäyksensä happamuuteen. Äärimmäisen hapan, marjaisen kirpeä, sitruksisen greippisen mehumainen olut. Nautin täysin rinnoin.

Uskallan tehdä vertauksen Grand Cruhun ja Cuvée des Jacobins Rougeen, joita molempia ostan aika ajoin Alkosta jääkaappiin. Hiisin topvitoseen heittämällä. Täppäsin täydet viisi pojoa.

Mallaskosken Panimo Nemesis, 11.4% barley wine

Mallaskoskelta suurin osa oli maistettu, mutta Mallaskosken ”Imperial Rye Wine” kiinnitti huomioni. Kyseessä on Nemesis barley wine, tujakka 11,4 prosentin kypsytetty olut. Tästä on ilmeisesti myös versio 2, mutta tämä ei muistaakseni se ollut. Makean rukiinen, pehmeän rommirusinamainen, ehkä ripaus tynnyriä. Pidin kovasti. Tukeva, tuhti olut. Neljä viidestä.

Lapin Panimo Hanki Spring Bock, 6% lager

Jutustelin hetken lapinmiehien kanssa. Ovat innokkaana lähteneet tekemään olutta 2015-2016 paikkeilla Rovaniemellä. Kyselin heidän savuoluttaan, mutta kuulemma ei ihan ensimmäisenä päivänä ole nostaneet tarjolle. Pannahinen, ajattelin että lappilaiset osaavat ehkä tuon puolen. Tyydyin vaaleaan, kevätlageriin.

Spring Bock on maultaan maltaisen pistävä. Aika perus lagertyyppinen olut, eikä herätä oikein tunteita. Pistävyys häiritsi juotaessa ja alkoholi tuntui paistavan läpi. Juotava olut, mutta ei ihan mun makuun.

Saimaan Juomatehdas Brewer’s Special Hoppy Hour Pale Ale, 5% pale ale

Saimaalta oli tullut mielenkiintoinen uutuus, kesäolueksi lanseerattu pale. Happamuutta en tästä kyllä löytänyt. Perus hedelmäisen raikas, mutta ei mikään ihmeellinen. Suorastaan hämmästyttävän yksitoikkoinen.

Koskipanimo Severin Extra IPA, 5,9 % IPA

Tampereen Koskipanimon IPA on hyvin humaloitu, sitruunankuorinen, kuivahko IPA. Pidin. Tässä vaiheessa alkoi olla seuraa, joten olut jäi vähemmälle huomiolle.

Radbrew Dark Passenger, 8% ”sadistic stout” (ja ruokatauko)

Radbrewiltäkin on tullut aika paljon maistettua, joten päätin valita sen erikoisimman. Olen tulisten ruokien ja oluiden ystävä, joten chiliolut valikoitui lasiin. Panimon omin sanoin ”sadistinen stout” maistuu paahteisen maltaiselta, tuliselta, chili potkii mukavasti loppua kohden. Tasapainoisen tulinen olut, ei turhan ärhäkkä. Pidin kovasti. Untappdin neljä staraa löytyy tästä.

Ruisherkku oli jälleen maittavaa, joskin kympin mättö saisi sisältää isomman annoksen noita sitkeitä lastuja. Pekoni välissä toi oman säväyksensä. Ihan hyvää, mutta ruokatarjonta ei mielestäni ole SOPPeissa ollut mitään kovin huippua heille, jotka eivät välittäisi syödä pelkkää muikku- ja lihamättöä. Olisipa ollut edes joku burgeri.

Hiisi Peri, 6% india pale lager

Ilta alkoi kylmetä, eikä chili enää lämmittänyt. Tässä vaiheessa piti saada tumman vastapainoksi raikasta vaaleaa. Hiisin Peri oli jäänyt vielä maistamatta, joten Peri it is. Raikas pilssimäinen olut, josta ei hirveästi niitä palefiiliksiä jostain syystä löytynyt. Ei minusta kovin kummoinen. 3.25 viidestä heitin pojoja.

Kynnyksessä vielä yksi

Kynyssä käytiin vielä yömyssyillä. Mitään kelpoa tummaa ei löytynyt, joten otin O’so Brewingin Lupulin Maximus 9 % tuplaIPAn. Etiketissä varoitettiin, että on niin humaloitu olut että saattaa löytyä humalapalkoa pullosta. Myyjän mukaan ei kuulemma ole vielä yhdestäkään pullosta löytynyt. Tukevasti humaloitu, sitruksinen IPA. Tykkäsin. Untappdista löytyy tämäkin.

Yhteenveto

Tapahtuma oli ihan hyvä, mutta vähän pettymykseksi jäi erityisesti tänä vuonna. Porukkaa ei torstaina ollut kovin paljon koko päivänä, ruuhkaa eikä jonoa syntynyt missään vaiheessa.

Vähän valjuhko yleisfiilis. Itse pidin, mutta odotan kyllä ensikin vuonna enemmän Olutsatamaa. Pitää ehkä jättää jopa mahdolliset muut reissut väliin silloin.

Tavataan taas ensi vuonna!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.