Ennen kuin luet yhtään pidemmälle kai tiedät miten Tallinn Craft Beer Weekend poikkeaa muista olutfestivaaleista? siis sen lisäksi että se on Virossa? ainakin sillä, että pelkällä sisäänpääsymaksulla saat juoda olutta niin paljon kuin huvittaa. Ja sillä, että olutlasin kanssa saa kuljeskella sisällä ja tapahtuma-alueen ulkopuolella ihan missä haluaa. Ja sillä, että jos olut ei maistu, niiden varalle on olemassa ämpärit joihin lopun oluen voi kaataa lasia pestessään. Ja muunmuassa sillä, että panimot eivät hae tapahtumaan vaan pääjärjestäjä kutsuu heidät.

Huomasin tapahtuman Facebook-sivuilta, että he eivät kiellä edes omien juomien nauttimista tapahtuma-alueella, koska sehän on oikeastaan hyvä juttu, sillä festarikävijöille jää enemmän nautittavaksi varsinaisen tapahtuman tarjontaa. Tietysti säännöissä tehdään selvästi että humalassa selkeästi häiritsevästi käyttäytyvät poistetaan alueelta ja heidän rannekkeensa leikataan, eikä sisään pääse uudelleen. Vaikka tapahtuma oli tupaten täynnä, en itse huomannut yhtään häiriökäyttäytymistä kahden päivän aikana.

Tallinn Craft Beer Weekend, eli lyhyesti TCBW on kaksipäiväinen pienpanimo-oluttapahtuma Viron pääkaupungissa. Havahduin tapahtuman olemassaoloon alkukeväästä, mutta liput oli myyty kuulemma tunneissa loppuun. Tapahtuman järjestäjäpanimo Põhjala on sen verran tuttu, että uskalsin lähettää sähköpostilla viestiä olisiko pressilippuja tarjolla. Heidän managerinsa vastasi suomeksi, että Huurteinen on tuttu blogi ja toivotti minut tervetulleeksi tapahtumaan. Olin puulla päähän lyöty ja otettu, lähtisin toukokuussa Tallinnaan!

Lauttaliput hommasin ajoissa edullisesti, mutta hotellien miettiminen jäi viime tinkaan. Onneksi vanhasta kaupungista löytyi introverttiystävällinen, hiljainen asunto, jonka varasin itselleni tapahtuman ajaksi Airbnb:n kautta.

Koska tapahtumassa tuli maistettua niin montaa eri olutta enkä kaikista kirjoittanut kunnollisia muistiinpanoja, en tule tässä kirjoituksessa hirveästi niitä arvottamaan vaan joudut tyytymään lähinnä tapahtumareportaasiin ja olutlistaan.

Tallinn Craft Beer Weekendistä löytyi tänä vuonna 43 panimoa ja molempina päivinä 170 olutta, eli yhteensä 340 erilaista olutta. Ensimmäiset kaksi hanaa olivat auki avaamishetkestä (pe 17, la 16) puoli kahdeksaan saakka, sitten vaihtuivat oluet. Maistelulasina toimi yhden desilitran kokoinen Mosella -tyyppinen gobletti, eli tällainen. TCBW:n logolla, luonnollisesti. Annokset olivat puolen desin maisteluannoksia, mutta kyllä jotkut vähän enemmänkin lorauttivat.

Itse pääsin tapahtumaan ensikertalaisena, sillä aikaisempana vuosina jäi joko lipuista tai aikatauluista kiinni. Ihmettelenkin suuresti kokemuksen jälkeen miksi Suomessa tarjoillaan desin maksimiannoksen sijaan kahden desin minimiannoksia. Vaikka toleranssi olutharrastajalla onkin korkeampi, kyllä sitä isommilla annoksilla humaltuu jo hyvissä ajoin ennen iltaa.

Joku saattaa kysyä mitä ideaa on maistaa yhden illan aikana mahdottoman monta? eikö siinä mene maku koko hommasta? hyviä kysymyksiä. Koko oluttapahtumia on kyseenalaistanut kieli poskessa (vai sittenkään?) ansioikkaissa kirjoituksissaan Ölmönger aiheellaan Why should you avoid beer festivals? osa 1 ja osa 2 – vaikka en kaikkea allekirjoitakaan, suosittelen lukemaan. Introverttinä kansojen sulatusuuniin matkustaminen oli ison psyykkaamisen takana, mutta kannatti silti lähteä.

Olin käynyt etukäteen listan läpi ja ruksannut mainiosta TCBW:n mainiosta web appista kaikki mielenkiintoiset oluet, jotka haluan maistaa. Verkkosivuilla oleva sovellushan toimi siten, että se tallensi (ilmeisesti evästeisiin) tähdellä ruksatut ”suosikkeihin” sekä vihreällä tickillä maistetut oluet talteen. Itse koin listan jotenkin haasteellisemmaksi, ehkä siitä syystä että olen niin Untappdiin tottunut. Oli helpompi ja nopeampi tsekata Untappdista listalta etsimisen sijaan, en tiedä miksi.

Tapahtuma-alue tänä vuonna oli isossa hallityyppisessä tapahtumapaikassa, Kultuurikatelissa. Paikka on kyllä upea, rosoisen tehdashallimainen. Diggailin kovasti.

Päätin jo etukäteen, että yliarvostettua Omnipolloa en edes aio jonottaa. Jonot olivat pitkä ja heidän oluensa menivät heti. Tarjonta tuntui olevan imperial stout ja hapanolutpainotteista, joka ei tietenkään minua haittaa, koska kyseiset tyylit kuuluvat lempigenreihini. Nykyajan trendityyppiä, eli DDH ja NEIPA -puolta löytyi myös kosolti, mutta vähemmän mitä odotin.

Panimoita tapahtumasta löytyi eri maista, kymmenen virosta, yhdeksän jenkeistä, neljä briteistä, Italiasta kolme, Venäjältä kaksi, Kiinasta yksi ja Suomesta Seinäjoen Mallaskoski – jonka oluita en ihan periaatteesta käynyt tällä kertaa maistamassa niiden tuttuuden vuoksi.

Saleja löytyi kaksi, isompi tila ylhäältä ja industrial-henkinen alakerrasta. Yläkerran tila oli varustettu massiivisella näytöllä, josta näki Untappd-check innit ”reaaliajassa” (ei tuntunut päivitysväli olevan kovin tiuha) sekä tykätyimmät oluet. Kiva lisäys minusta tapahtumaan, antoi jotenkin nykyaikaista potkua.

Perjantai

Koska en ole aamuvirkku, lähdin Jyväskylästä ”vasta” yhdeksän aikoihin aamulla, lusin neljä tuntia bussissa ja lähdin kolmen lautalla Tallinnaan. Tiesin, että Jyväskylästä ja Suomesta ylipäätään on lähdössä paljon olutskenen porukkaa, mutta tein tietoisen päätöksen viettää tämän reissun niin itsekseni kuin mahdollista. Jo laivasta spottasin muunmuassa 8-Bit Brewingin pääjehun, vaikka hän ei minua taida tietääkään.

Huonekommervenkkien jälkeen olin tapahtuma-alueella kuuden ja seitsemän välissä illalla. Jonoja ei enää tuolloin ollut sisäänkäynnillä, eikä muuallakaan. Nappasin lasin, moikkasin ohimennen Cydeä, törmäsin A. A:han joka suositteli heti ensimmäinä Lehe Pruulikodan vaahterasiirappista Pimedaim Tund Enne Koitua, jota löytyisi yläkerrasta, joten sillä myös aloitin. Erittäin hyvä, josta kommenttini kuului: ”Maple suryp, roasted beans, sweet malts, brilliant!”

Laitoin jokaisen nauttimani oluen reaaliajassa Untappdiini, kuten olen aina ennenkin tehnyt huolimatta siitä missä olen. Tapanani on ottaa myös joka ikisestä oluesta jonkinlainen valokuva muistoksi.

Tein perjantaina [ensikertalaisena] sen virheen, että käytin liikaa aikaa listan pläräämiseen ja sen pohjalta oluiden etsimiseen. Huomasin monta kertaa panimon pisteen löydettyäni oluen jo loppuneen. Toisaalta, tulin seitsemän jälkeen eli juuri ennen kegien vaihtoa, joten siinä oli myös aika kyseessä.

Oluita kertyi perjantaina 23 erilaista, joka on vain muutaman oluen enemmän kuin Helsinki Beer Festivalissa perjantaina. Toisaalta, en pitänyt mitään kiirettä ja tutkin rauhassa paikkoja. Alakerran olemassaolon tajusin vasta lähemmäs kymmentä kun yläkerta oli koluttu läpi.

Sen verran univelkaa ja mehut imetty ihmispaljouden vuoksi, että paikan sulkeuduttua kymmeneltä lähdin suoraan metsästämään yöruokaa ja siitä sitten pehkuihin. Meat & Winen lammasburgeri takeaway ei saanut minulta kiitosta, aika löysä ja vetinen hamppari, puolet jäi syömättä, mutta kyllä siitä nälkä lähti.

Lauantai

Lauantaina nukuin pitkään, kävin Hell Huntissa syömässä burgerin, kyytipojaksi Pühaste Kaleidoskoop tuplaIPA, jolla lähti viimeisetkin tokkurat. Sen jälkeen lähdin käymään puolen päivän jälkeen Uba & Humal -olutkaupassa. Mukaan lähti yhdeksän pulloa olutta ja vaimolle jaanihanson siideri tuliaiseksi. Kangaskassi painoi melkoisesti ja mietin miten saan kuljetettua pullot Suomeen asti. Tuli hamstrattua, mutta kun hyvää olutta on tarjolla niin mitäpä sitä muutakaan voi.

Uba & Humal sijaitsee aika tapahtuma-alueen lähettyvillä, joten oli vähän hölmöä rampata edestakaisin monta kilometriä. Vein nimittäin pullot heti kämpille, koska en jaksanut kanniskella niitä ympäriinsä. Olisihan ne voinut jättää tapahtuman narikkaankin, mutta ovien aukeamiseen tuossa vaiheessa oli vielä yli kaksi tuntia. Päästyäni asunnolle, kävelin samat pari kilometria sitten toiseen suuntaan, aikeinani käydä TapTapissa yhdellä tai kahdella.

Kuten TapTap, Uba & Humalastakin olisi saanut olutta myös paikan päältä, mutta halusin silti käydä jossain missä en ole ennen käynyt. Tilasin TapTapista tanskalaisen Warpigsin vesimelonigosen, joka oli hyvin perinteinen suolainen gose lievällä melonisen-kasvismaisella jälkimaulla. Ihan miellyttävä. Samalla törmäsin tamperelaiseen Anttiin, joka on lähinnä työn puolesta tullut tutuksi, mutta hiljattain aloittanut myös olutbloggaamisen saralla blogillaan maltaista.fi. Tätä ennen en ollut juurikaan sosialisoitunut paria nopeaa kohtaamista lukuunottamatta, mutta nyt päätin lyöttäytyä seuraan.

Sitten tapahtuma-alueelle. Olin jo edellispäivänä ihmetellyt joidenkin kovaa tahtia, Untappdin mukaan mentiin 60-100 oluen päivätahdissa. Tapahtuma-aika on noin kuusi tuntia, eli se on lyhyellä matematiikalla noin 10 olutta tunnissa, eli yksi olut kuuden minuutin välein. Yksin moinen olisi vaikeampi saavuttaa, mutta esimerkiksi tamperelaiset pyörittivät keskenään lasirulettia niin, että yksi piti paikkaa ja muut hakivat eri puolilta salia erilaisia oluita, sitten laseja vaihdeltiin porukassa. Näin jokainen sai sen viitisen olutta maistettua kerralla hyvin lyhyessä ajassa. Nerokasta. Tämän lisäksi jotkut vetivät kahden lasin taktiikalla.

Vaikka etenkin perjantaina kritisoin tämäntyyppistä speed runia, totesin lauantaina taktiikan aika mukavaksi. Pääsi maistamaan oluita, joita ei muuten olisi ehtinyt maistaa. Lauantaina tästä syystä kertyikin maistettavaksi 57 erilaista olutta.

Toisaalta otin perjantaihin verrattuna lauantaina erilaisen taktiikan – ”Höpsis näyttää tien”. Kävin panimoiden pisteitä läpi siten, että kun silmään osui mielenkiintoinen panimo, suuntasin heidän pisteelleen. Siitä maistoin kaikki mielenkiintoiset oluet, merkkasin ne ylös ja siirryin seuraavaan. Lauantaina en juuri muistiinpanoja ottanut, vaan laitoin pelkät pisteytykset Untappdiin.

Juttelin The Wild Beer Co:n tyypin kanssa Modus Operandi -oluesta, jota olin taannoin maistanut Vihreässä Haltiattaressa Jyväskylässä, olisiko ollut vuonna 2014. Kyseinen villihiivaolut oli niin pilaantunutta, että sain oksennusrefleksin joka kerta kun yritin sitä kiskoa alas. Oksennettuani suuhuni jouduin jättämään oluen juomatta. Annoin sen seuraavaan pöytään, josta se kiersi pitkin ravintolaa kun kukaan ei pystynyt sitä juomaan. Tämän kerrottuani panimomestari oli kovin pahoillaan, mutta sanoin että se ei välttämättä ollut heidän vika ja kyseessä on ainoa huono olut joka panimolta on tullut vastaan. Heillä oli hanassa TCBW:ssä Beyond Modus IV:tä, joka on on samasta pohjasta tehty ja tuo olut olikin sitten aivan ilmiömäinen, yksi tapahtuman parhaista.

Juttelin myös jenkkipanimon pitäjien kanssa niitä näitä tuotteiden loputtua, mukavaa porukkaa. Kiinalaisen Jing A (京A) Brewing Co.:n kanssa vaihdoin myös pari sanaa blogia varten. Ovat tehneet olutta viitisen vuotta. Ihan ok tuotteita, ei mitenkään päräyttäviä kuitenkaan.

Loppuilta meni vähän sumussa ja tapahtuman jälkeen lähdin yksin vielä yhdelle tsekkaamaan BrewDog Tallinnin meiningin. Oikein säväyttävä paikka. Lasiin valikoitui WarPigsin imperial stoutti, kyseisen panimon tuotteita näytti olevan joka paikassa Tallinnassa tuona viikonloppuna.

Tapahtuman paras olut oli mielestäni ehkäpä Beavertownin Heavy Water Imperial Stout with Raspberries, Cacao and Vanilla, joka on monipuolisen kompleksi, mielenkiintoinen imperial stoutin ja happaman blendi. Mieleen jäivät oluista erityisesti täyden viiden tähden oluet:

Beer Burgund – FARMER’S RESERVE Lindheim Ølkompani Sour – Flanders Red Ale 9.5 %
My Name Is Legion Lehe Pruulikoda Eisbock 22 %
Passionate Shaking Brewski Sour – Ale 4,5 %
Beyond Modus IV The Wild Beer Co Sour – Flanders Red Ale 7.7 %
Heavy Water W/ Raspberries, Cacao & Vanilla Beavertown Stout – Imperial / Double 10.4 %

2.25-3.75 pisteytin 47 olutta, yli neljä tähteä saivat 33 olutta. Joistakin viskioluista pidin myös erityisen paljon ja amerikkalaisen Coppertailin Strawberry Foeder Sourin maistoin toistamiseen, sen verran hyvää mansikkaista hapanta.

Maistetut oluet

Tässä lista oluista, joita maistoin koko Tallinnan reissun aikana (myös tapahtuman ulkopuolella maistetut oluet), vasemmalta oikealle oluen nimi, panimon nimi, tyylilaji ja vahvuus. Laitoin oluet myös Google-taulukkoon, josta voit lajitella pisteytyksien ja muiden tietojen mukaan, tsekkaa tästä.

Drink’in Passion Berliner Mikkeller Sour – Berliner Weisse 2.7 %
Smoldering Holes WarPigs Brewpub Stout – Russian Imperial 10.6 %
Queen Ann Velka Morava Barleywine – Other 11 %
Flädersour Stockholm Brewing Co. Sour – Gose 4.4 %
Voodoo Gong Stigbergets Bryggeri Stout – Imperial / Double 10 %
Beer Burgund – FARMER’S RESERVE Lindheim Ølkompani Sour – Flanders Red Ale 9.5 %
Bianca Mango Lassi Gose (6%) Omnipollo Sour – Gose 6 %
Kamikaze De Struise Brouwers Barleywine – American 17 %
Suan Ge Pi Jing A (京A) Brewing Co. Sour – Ale 5.6 %
Applehoff Anderson’s Craft Beer Sour – Ale 5.3 %
Picacho Pecan Pie (2017) Arizona Wilderness Brewing Co. Brown Ale – English 8 %
Little Bear Norway Brewing Company Fruit Beer 7.3 %
Faint of Tart Bagby Beer Company Fruit Beer 4.2 %
Rule of Plum – FRIENDSHIP SERIES Lindheim Ølkompani Sour – Ale 5.5 %
Pime Öö Ryequila (Cellar Series) Põhjala Stout – Imperial / Double 13.6 %
Darknight Single Malt BA Anderson’s Craft Beer Barleywine – Other 12 %
My Name Is Legion Lehe Pruulikoda Eisbock 22 %
Лоботомия 2018 Фронтальная (Lobotomy 2018 Frontal) Triple-Bourbon BA AF Brew Stout – American Imperial / Double 12.8 %
Beersel Morning Birrificio Del Ducato Sour – Ale 6.2 %
Sasuga Oxbow Brewing Company Saison / Farmhouse Ale 5.5 %
Red Rain Tanker Brewery Fruit Beer 7 %
T.W.O. (Totally Wiped Out) De Struise Brouwers Wheat Wine 9 %
Tumeaine – Kenya Amakui Coffee Pühaste Brewery Stout – Imperial / Double 11 %
Mr. Hard’s Rocks Peated Pracownia Piwa Stout – Russian Imperial 10 %
Vormsi Tammine Õlu Vormsi Õlu Stout – Imperial / Double 9 %
Bowie Oxbow Brewing Company Blonde Ale – Belgian Blonde / Golden 5 %
The Cloud Stillwater Artisanal IPA – American 7 %
Overture One: DDH Amarillo Sori Brewing IPA – New England 6.8 %
Muddle Stigbergets Bryggeri IPA – American 7 %
Roi De La Rhubarbe Stockholm Brewing Co. Sour – Ale 5.2 %
SUPURGILLU 4000 Käbliku Pruulikoda Sour – Berliner Weisse 3.8 %
Dead Wine Iced Mahr’s Bräu Eisbock 8 %
Serotonin Syndrome ⚡Convulsive Attack⚡ AF Brew Stout – Imperial Oatmeal 10 %
Dolph DDH IPA Brewski IPA – New England 6 %
Passionate Shaking Brewski Sour – Ale 0 %
White Ghost Berliner Weisse Stone Brewing – Berlin Sour – Berliner Weisse 4.7 %
Strawberry Foeder Sour Coppertail Brewing Company Sour – Ale 5.2 %
Blackberry Cucumber Berlinerweiss Coppertail Brewing Company Sour – Berliner Weisse 3,5 %
Kaksteistkuud 2018 Black Tanker Brewery IPA – Imperial / Double Black 8 %
Three Pleasures: Whiskey Lehe Pruulikoda Doppelbock 7 %
Raspberry Punch Sori Brewing Sour – Berliner Weisse 4 %
Scotch Crow II XXX Velka Morava Spiced / Herbed Beer 8 %
I Finally Invented Something That Works! Beavertown Sour – Gose 3 %
Tangerine Skies Edge Brewing Barcelona IPA – American 6.8 %
Salome Saison Arizona Wilderness Brewing Co. Saison / Farmhouse Ale 5.7 %
Notorious IPA³ Boneyard Beer Company IPA – Triple 11.8 %
Lemon Verbena Pühaste Brewery Sour – Berliner Weisse 2.7 %
2017 Spon 1 – Three Year Blend Jester King Brewery Lambic – Gueuze 5.6 %
BeerBrugna LoverBeer Sour – Ale 6.2 %
Rødgrød Med Fløde To Øl Fruit Beer 6 %
Sawa Yuzu LERVIG Sour – Berliner Weisse 4 %
Ülo Põhjala Saison / Farmhouse Ale 10 %
Rahe Põhjala Sour – Gose 7.5 %
Tepache The Wild Beer Co Sour – Ale 6 %
Watermelon Gose WarPigs Brewpub Sour – Gose 5 %
Kaleidoskoop Pühaste Brewery IPA – Imperial / Double 8.5 %
I Am What I Am Lehe Pruulikoda Other 20 %
Suge Knite Bourbon Barrel Boneyard Beer Company Stout – Russian Imperial 16 %
Fjell & Fjord Norway Brewing Company Saison / Farmhouse Ale 7.5 %
Beyond Modus IV The Wild Beer Co Sour – Flanders Red Ale 7.7 %
Tumeaine – Prunes, Cocoa Nibs, Chipotle, Vanilla Pühaste Brewery Stout – Imperial / Double 11 %
Marchè’l Re LoverBeer Stout – American Imperial / Double 8.3 %
Cowboy Breakfast (Cellar Series) Põhjala Stout – Imperial / Double 12.5 %
Imperial Porter Birrificio Italiano Porter – Imperial / Double 11.2 %
We’ll Always Have Paris Sori Brewing Stout – Imperial / Double 9.5 %
Heavy Water W/ Raspberries, Cacao & Vanilla Beavertown Stout – Imperial / Double 10.4 %
Black Tentacle Jing A (京A) Brewing Co. Stout – Russian Imperial 11 %
Very Big Moose Fierce Beer Stout – Imperial / Double 12 %
Abstrakt AB:24 BrewDog Porter – Baltic 12 %
Post Soviet Nights Käbliku Pruulikoda Stout – Russian Imperial 11.6 %
100% Nisu Vormsi Õlu Other 5 %
Stone Scorpion Bowl IPA Stone Brewing IPA – American 7.5 %
Proto 3 Brewski Stout – Imperial / Double 13 %
Redrum Anderson’s Craft Beer Sour – Flanders Red Ale 6 %
Black Arrow Velka Morava Stout – Russian Imperial 9.5 %
Plaadimeri Purtse Pruulikoda Sour – Gose 4.7 %
Strawberry Foeder Sour Coppertail Brewing Company Sour – Ale 5.2 %
Vaida Hell Not Tanker Brewery Sour – Ale 10 %
Pimedaim Tund Enne Koitu Lehe Pruulikoda Stout – Imperial / Double 11 %

Yhteenveto

Tapahtuma oli kaikin puolin oikein hyvä! Plussia (+++++) on enemmän kuin jaksaa listata, päällimmäisenä mainittakoon oluet, jotka olivat toinen toistaan uniikimpia, maukaampia ja överimpiä, sellaisia, joita ei saa muualta. Hyvänä puolena myös hyvä henki, sillä alueella näkyi pelkkiä hymyjä, iloisia ihmisiä, eikä kukaan örveltänyt tai häirinnyt muita. Istahdin välillä vapaille paikoille myös tuntemattomien pöytään ja törmäsin monesti suomalaisiin, jotka olivat oikein kohteliaita ja mukavia, eikä kännikaloja kuten joskus Suomen festareilla tapaa olemaan. Toisaalta, sadan euron lippuhinnalla ei paikalle kyllä tule porukkaa olutskenen ulkopuolelta juurikaan, vaan arvioni mukaan lähes jokainen osallistuja on jollain tavalla pienpanimotuotteiden kanssa tekemisissä.

Lisäksi panimon ruokatarjonta oli upean monipuolista, vaikka vain kerran kävinkin syömässä. Hinnoista puhumattakaan, ruoka ei maksanut paljoa – ja oluttahan sai sisäänpääsyn myötä ilman erillistä maksua niin paljon kuin halusi, niin pitkään kuin sitä riitti.

Miinuksia (—–) ei löydy montaa, mutta selkeimpänä sanon: liian ahdasta ja liian vähän istumapaikkoja. Ongelma on tietysti minun kun en viihdy massoissa, mutta kyllä sitä olutta piti juoda myös sen takia, ettei ahdistuisi liikaa. Olisiko pöytiä saanut enempää mitenkään? tai yksittäisiä penkkejä reunoille tms. Perjantaina seisoskelin koko päivän ja se oli jaloille aika raskasta.

Elämys oluiden osalta ja ainahan Tallinnassa on mukava käydä. Paluumatkalla ei olo ollut raskas pelkästään painavien tuliaisien vuoksi, mutta annosmäärän aiheuttaman heikotuksen vuoksi. Ammattilaisten hommaa… Ehkä silti ensi vuonna uudestaan!

Tässä vaiheessa haluan kiittää Põhjalaa (Ennlle ja Samulle terkut!) lämpimästi tästä mahdollisuudesta. Huh. Kiitos kaikille!

Tapahtuma muualla:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *