Olutliiton puheenjohtaja, juoma- ja ruokabloggari Anikó Lehtinen kirjoitti jonkinlaisen kirja-arvion, jossa käsitellään alkoholin käyttöä, alkoholismia ja alkoholin riskikäyttöä. Mainion kirjoituksen Kosteusvaurioita kirjassa ja elämässä voi lukea Punavuori Gourmet -blogista. Artikkeli kirvoitti ajatuksia myös oman ja lähipiirin alkoholinkäytöstä.

Suomessa alkoholinkäyttö korostuu ja tätä olen sivunnut mm. kirjoituksissani Humalaan juominen ja olut sekä ajatuksia Suomen alkoholilaista.

Minulla ei ole ollut haitallisia kokemuksia alkoholista lapsena, eli en ole joutunut seuraamaan vierestä aikuisten kännäämistä. Vanhempani ovat raittiita, etenkin isäni, joka on suorastaan raivoraitis.

Juttelin viime viikonloppuna isäni kanssa myös olutharrastuksestani, josta ei ole voitu oikein aiemmin puhua jostain syystä ollenkaan. Yritin selittää, että alkoholinkäyttöni on terveellä tasolla, mutta en tiedä osasinko. Jotenkin tuntui hirveän ”juopolta”, vaikka olisin sanonut juovani yhden oluen viikossa. Yksi olut ei tietenkään ole totuus, sillä annosmäärällisesti viikkotason kulutukseni on riskiryhmää. Saatan arkipäivänä juoda ”muutamat”, eli kahdesta viiteen erikoisolutta ja viikonloppuna perjantaina tai lauantaina taas samat mokomat.

Omassa alkohlinkäytössään on saman illan alkoholimäärän lisäksi tietenkin se, pystyykö olemaan ilman pidempiä aikoja. Pisin aika kesällä taisi olla itselläni pari viikkoa, joka on varmaan ihan normaalia. Huolestun itsekin silloin, jos tulee otettua joka päivä. Vaikka se olisikin vain yksi olut. Näin käy kyllä harvemmin, ehkä ainoastaan lomilla tai kuumana kesänä, mutta tänä vuonna sellaista jatkuvaa hellettä ei nähty.

Viimeisen kolmen viikon aikana alkoholinkäyttöni on vähentynyt työhommien takia, mutta myös siitä syystä, että ei viitsisi olla väsyneempi kuin normaalisti on, kun nukun muutenkin huonosti ja liian vähän. Vaikka krapulaa ei seuraavana päivänä tulisikaan, saattaa tulla sellainen tietynlainen väsymys, pöhnä. Parikin olutta illalla vaikuttaa jonkin verran aamun vireystilaan ja yleensä valinta on tietoinen.

Jos viikonloppu on vapaa, perjantaina tulee maisteltua useampia oluita. Saatan pitää itsekseni kotona omat ”olutfestarit” ja arvioita silloin päätyy tänne bloginkin puolelle. Lapset ovat tuolloin vielä hereillä, mutta heidän seurassaan pyrin olemaan humaltumatta. En toisaalta pidä pientä hiprakkaakaan vahingollisena lasten seurassa, jos he ovat jo menossa nukkumaan. Nyrkkisääntö on, että alkoholinkäyttöni ei näkyisi pienokaisille ulospäin.

Vaikka itse en ole nähnyt haitallista alkoholinkäyttöä tai alkoholismia läheltä, vaimollani on omasta lapsuudestaan juontuva trauma tästä asiasta, eikä hän pysty aina hyväksymään minunkaan olutharrastusta, vaikka se suhteellisen terveellä tasolla onkin. Ymmärrän tämän hyvin.

Pitääkin lukea Ani Kellomäen Kosteusvaurioita -kirja, vaikka aika rankalta kuulostaa. Jätin vuonna 2013 olutta lukuunottamatta alkoholijuomat kokonaan siitä syystä, että en pidä humaltumista ykköstavoitteena. Jos olut ei maistuisi niin hyvältä ja olisi niin monipuolinen ja rikas juoma, olisin absolutisti. En pystyisi juomaan enää olutta pelkästään humaltumisen takia.

Käytän nykyään aina alkoholia nauttiessani Intoxication Calculatoria, joka laskee alkoholin vaikutukset, promillemäärät sekä toipumisajan reaalijassa. Tämän appin avulla pysyy käyttö entistä enemmän kontrollissa, vaikka tuttu olut minulle jo hallittua onkin. Suosittelen lämpimästi. Ja lue ihmeessä tuo Anikón bloggaus!

2 kommenttia

  1. Andy

    Hyvää pohdintaa.

    Oma alkoholinkäyttö on pysynyt aina kohtuudessa eikä minulla ole varoittavaa esimerkkiä lapsuudesta. Edes hurjina nuoruusvuosina ei koskaan mennyt överiksi ja olen ollut erityisen huono juomaan monta päivää putkeen. Mökkireissuilla ja festareilla olin aina viimeinen joka korkkasi toisen päivän ensimmäisen. En ole myöskään nyt olutharrastusaikana nauttinut muita alkoholijuomia kuin olutta, paitsi joskus vaimon seurana punaviiniä, mutta siinä yhteydessä en sitten nauti olutta.

    Hyvä vinkki on pitää kirjaa nauttimistaan annoksista, etenkin kun käsityöoluissa annoskoko ja etenkin vahvuus vaihtelee aika paljon. Voi olla sama annosmäärä ottaa neljä pientä gosea kuin yksi iso imperial stout. Jos annosten laskeminen ei mene päässä luontevasti, kannattaa käyttää jotain apuvälinettä. Pidin joskus kirjaa annoksista jopa koko vuoden ajalta, mutta ihan yhden illan aikajänteelläkin laskeminen voi olla hyödyllistä kun pienintä tunteina miettii että korkkaisinkos vielä tän yhden…Ja lisäksi annosmääriä voi pohtia ihan tuntitasollakin ja miettiä kuinka monta annosta kestää tunnin aikana ja pitäisikö välissä ottaa vesitaukoa.

    ”Omien olutfestarien” pitämisessä yksinään ongelma on, että annoskoko on aina täysi pullo, eikä sitä voi jakaa kavereiden kanssa. Lisäksi minua ainakin harmittaa jos olut onkin huono, kun ei sitä raaski poiskaan kaataa, mutta toisaalta loppuun asti juominen kuluttaa niitä annoksia, joita päivän aikana pystyy nauttimaan. Tämän vuoksi nykyään tulee suosittua enemmän tuttuja ja turvallisia tuotteita kuin haettua tikkejä, etenkin kun nautitun oluen määrä pienen lapsen vanhemmalla on pudonnut ihan pariin viikossa. Toisaalta myös nykyään arvostaa enemmän laadukasta unta, minkä jo parikin olutta tuhoaa jossain määrin.

    Vastaa
    1. Rolle

      Kiitos kommentista! juuri näin, annosmäärähän se merkitsee. Pitääkin tuon Intoxication Calculatorin lisäksi ladata joku annoslaskuri.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *