Keski-Suomen panimomestarin Mika Laitisen jättämästä mielenkiintoisesta stashista on jäljellä pari pulloa ja tänä perjantaina on vuorossa koplan belge. Juttusarjan aiemmat tekstit:

• Osa 1: Imperial Stout 2014 – Laajemmin tarinaa myös Jyskän Panimon Mikasta
• Osa 2: Raivain 2014 – Hieno rukiinen barley wine synnyinseuduiltani

Jyskän panimon perinteinen tumma vahva belgialainen, tällä kertaa pelkistetympänä ja hieman vaaleampana versiona. Mukana on ripaus kotikaljamallasta, mikä tekee olueen sahtimaisen vivahteen. Pantu helmikuussa 2014, alkoholia 9 %.

Aiempia en päässyt maistamaan, joten vertailukohtia ei ole. Molemmat, sekä belge sekä sahti ovat olutlajina on itselleni barley winen jälkeen haastavimmasta päästä, joten odotettavissa on niukahko arvio. Yritän kuitenkin parhaani, eikä vielä ole tullut yhtään liian huonoa olutta näiden tyylilajien edustajilta.

Olut kaatuu nätisti lasiin, joskin riittoisasta pullosta jää vielä pitkään nautiskeltavaa. Reilun sentin vaahto peittää lasin pinnan. Väri on mukavan kellertävä, oikein kaunis, belgialainen kiilto.

Tuoksussa on makeaa, karamellisen persikkaista hedelmäisyyttä, mutta enimmäkseen belgehiivaisuutta, muuta en tästä saa irti. Hyvä, miellyttävä, raikas tuoksu.

Olut maistuu ensiluokkaiselle belgelle. Belgihiivainen, makea, raikas, tuore ovat adjektiiveja, joilla tätä olutta kuvailisin. Uskaltaisin väittää, että jos pistäisi Chimayn tuohon viereen, olisi hieman vaikea päättää kumpi on parempi.

Tässä ei ole hirveästi persoonallisuutta, mutta perinteisenä mainostettiin – siltä myös maistuu. Sahtia ei ole juuri tullut maisteltua, joten siihen on vaikea verrata. Minun makuhermoja ja mielleyhtymiä jyrää kaikki ne maut mitä belgissä kuuluukin olla. Kuivahedelmäinen, hieman lämmittävä belge, joka sopii herkutteluun.

Mikan kommentti:

Makeankuivahko perinteinen belge hiljaisiin nautiskeluhetkiin.